Löytöretkeilijöitä

Henrik Purjehtija oli portugalilainen prinssi, joka perusti purjehduskoulun Sagresin niemelle ja varusti laivoja pitkiä matkoja varten 1400-luvulla.

Vasco da Gamaoli kuuluisa portugalilainen tutkimusmatkailija. Hän oli ensimmäinen, joka purjehti Euroopasta Afrikan ympäri Intiaan 1400-luvulla

Fra Mauro oli Venetsialainen munkki, joka piirsi ensimmäisenä lähes täydellisen maailmankartan.

Kristoffer Kolumbusoli genovalainen tutkimusmatkailija ja kauppamies, joka ylitti Atlantin, ja saapui ensimmäisenä Amerikkaan vuonna 1492.

Bartolomeu Dias oli portugalilainen löytöretkeilijä, joka purjehti ensimmäisenä tunnettuna eurooppalaisena Afrikan eteläkärjen Hyväntoivonniemen ympäri vuosina 1487–1488.

Fernao de Magalhaes oli portugalilaissyntyinen sotilas ja löytöretkeilijä. Hän oli ensimmäinen, joka purjehti länteen Aasiaan, ja ensimmäinen, joka purjehti Tyynellemerelle löytöretkellään maailman ympäri 1500-luvun alussa.

V Löytöretket






1. Uusi aika alkaa
• Löytöretkistä alkoi Euroopan nousu maailman johtavaksi mantereeksi. Löytöretket globalisaation alku.

Kiinnostuksen takana:
• Seikkailunhalu, uteliaisuus, halu levittää kristinuskoa, halu rikastua. Asuin- ja viljelyalueiden tarve.
• Uusien markkina-alueiden ja raaka-aineiden saanti. Syy: Eurooppaan suuntautuva maustekauppa oli tyrehtynyt idässä.
• Tekninen kehitys maanviljelyssä ja sodankäynnissä.
• Merenkulkua helpottavat keksinnöt (astrolabi, kompassi), laivojen purjehduskyvyn parantuminen (karaveli).
• Päämääränä yhteyksien luominen Kiinaan ja meritien löytäminen Intiaan.
- Löytöretket nivoutuivat osaksi kristillistä lähetystyötä sekä valtioiden talous-, sotilas- ja turvallisuuspoliittisia näkökohtia.

2. Löytöretkeilijöitä
• Bartolomeu Diaz: Afrikan eteläkärjen ympäri
• Vasco da Gama: Meritie Intiaan
• Fernao de Magalhaes: Maailmanympäripurjehdus
• Kristoffer Kolumbus: Amerikan löytäminen

3. Seuraukset alkuperäisväestölle
• Alkuperäisväestön kohtelu julmaa.
• Kulkutaudit tappoivat intiaaneja.
• Alkuperäisväestön lukumäärä romahti.


• Eurooppalaisten laivat tykkeineen ylivoimaisia maailman merillä.
• Aseylivoima ja alkuperäisväestön keskinäinen hajanaisuus.
• Viljelmillä työskentelevät ihmiset eurooppalaisten halpaa työvoimaa, pakkotyötä.
• Epäinhimilliset kuljetukset, orjien kohtelu raakaa.
• Orjakauppa väheni vasta 1800-luvulla.

4. Seuraukset taloudelle
• Atlantista tuli uusi merkittävä kaupan väylä Välimeren sijaan.
• Maailmankaupan kasvu. Rikkauksia (raaka-aineita ja jalometalleja) laivojen mukana Eurooppaan.
• Hopean ja kullan määrä kolminkertaistui Euroopassa 1500-luvulla.
• Löytöretkien seurauksena eurooppalaiset omivat merkittävimmät kauppareitit.

• Siirtolaisuus Euroopasta uusiin alusmaihin kasvoi.
• Valtava ekosysteemin muutos.
• Eurooppaan tuotiin vallatuilta alueilta uusia nautinto- ja hyötykasveja.
• Eurooppalaisten kulutus kasvoi à suurtuotanto käyntiin Amerikassa, Aasiassa.

5. Muita seurauksia
• Ihmisten maailmankuva avartui, maapalloa yhdistävä kehitys alkoi.
• Uudet mantereet kartoitettiin.
• Silti valloitukset eivät juuri ulottuneet sisämaahan.

6. 1600 - 1700 lukujen talouselämä
• 1600-luvulla väestönkasvu hidastui.
• Suomessa katovuodet 1695-97. (1/4 †)
• Katoa seurasivat usein nälänhädän lisäksi tauti- ja kuolonvuodet.
• Maataloudessa heikko tuottavuus.
• Eri puolilla Eurooppaa vaihtelevia viljelymenetelmiä, jotka pysyivät pitkälti samoina vuosisatojen ajan.
• Tuuli- ja vesivoiman käyttö energianlähteenä vähäistä.
• Englanti oli merkittävä kivihiilen ja villanviejä, Hollanti laivanrakentaja.
• Ruotsi oli tärkeä rautamalmin ja puun tuottaja.

7. Merkantilismi
• Taloudellinen ajattelu, joka vallitsi 1600- 1700 -luvuilla.
• Taustalla hallitsijoiden vallan kasvu, kansallisvaltioiden synty, siirtomaiden lisääntyminen
• Valtion vienti piti saada tuontia suuremmaksi.
• Kauppakomppanioille annettiin monopoleja.
• Seuraukset: kilpailu siirtomaista kiristyi, yritysten keskinäinen kilpailu vaikeutui.
• Myönteistä: yhtenäisen talousalueen, teollisuuden ja kaupan kehittyminen.
• Ranskasta Euroopan johtava valtio. Colbert (1619-83).
• Kapitalistinen järjestelmä yleistyi.

8. Maailmantalouden vaikutukset 1600-luvun Eurooppaan
• Löytöretket vilkastuttivat kauppaa, vahvistivat rahataloutta.
• Alkoi syntyä kansallisvaltioita Tietoisuus oman kansan erityispiirteistä kasvoi.
• Kuninkaan vallan vahvistuminen johti monissa maissa itsevaltiuteen.

9. Sääty-yhteiskunta alkaa murtua
• Kehityksen taustalla oli kaupan, kaupunkien ja rahatalouden voimistuminen.
• Porvaristosta tuli taloudellisesti merkittävä ryhmä.
• Sääty-yhteiskunta alkoi murentua ja aatelisto menettää valtaansa.

Dokumenttitehtävien harjoituksia

1. Karttatehtävä

a) Musta surma saapui Eurooppaan Aasiasta ja Afrikasta ensin välimeren alueelle ja sieltä keski-Eurooppaan ja siitä pohjoiseen.

b) Ruttoepidemia aiheutti noin 1/3 Eurooppalaisen kuoleman,viljan ja muiden elintarvikkeiden hintojen laskun, sekä kaupan ja kaupunkien taantumisen.


2.

a) Dokumentti kertoo, että vuonna 1348 Firenzen kaupungissa puhkesi rutto. Muutamia vuosia aiemmin tauti oli raivonnut idässä ja kulkeutui sieltä länsimaihin. Firenzessä tehtiin kaikkensa tuhon estämiseksi. Ja kaupungissa nimitettiin virkamiehiä estämään taudin leviämistä.

b) Musta surma aiheutti talouteen aiheuttamalla kaupunkien kehityksen ja kaupan laantumisen sekä viljan ja muiden elintarvikkeiden hintojen laskun. Lisäksi rutto aiheutti työvoimapulaa, joka nosti palkkatasoa.


3.

Maailman väestömäärä kasvoi 400-luvulle ja laski sadan vuoden aikana noin 30 miljoonalla, sitten se alkoi taas kasvamaan ja kasvoi melko tasaisesti 1300-luvulle asti. Jälleen sadan vuoden aikana maailman väestömäärä laski noin 10 miljoonalla. Tämän jälkeen väestömäärä kasvoi runsaasti.

Euroopan väetömäärä kasvoi hitaasti 1000-luvulle asti jolloin kavu lisääntyi huimasti 1300-luvulle asti. 1300-luvulla väestömäärä laski 20 miljoonalla ja tämän jälkeen lähti jälleen kasvuun.

Vuoropuhelu kahden eri säätyä edustavan ihmisen välillä

Aateli ja talonpoika

A: Onneksi olen syntynyt tähän säätyyn.
T: Kuinka niin?
A: Minulla on iso talo, paljon rahaa eikä kukaan määräile minua.
T: Minäkin olen tyytyväinen vaikka en paljoa omistakaan.
A: Miten voit olla onnellinen? Eihän sinulla ole mitään.
T: Minulla on kaunis vaimo ja kaksi kaunista lasta sekä työpaikka, se riittää minulle.
A: Aika omituista, näkemiin talonpoika menepäs takaisin töihin hophop.
T: Näkemiin!

IV Keskiajan talous- ja yhteiskuntajärjestelmä






1.Varhainen keskiaika
- Ei selviä valtiollisia rajoja. Yhtenäiskulttuuri. (=katolisuus, latina, ammattikuntalaitos).
- Eurooppa keskiajan alussa vielä harvaanasuttu alue.
- Mongolien uhka (Tsingis Khan).
- Antiikin perintö ja kiinalaisten keksinnöt Eurooppaan arabien mukana.
· Rooman paavit rakensivat yhdessä frankkien kanssa lujan valtakunnan (Kaarle Suuri, ¨Euroopan isä¨)
· Kristillinen Länsi-Eurooppa vastaan Bysantti = Itä-Rooma
- Keskiajalla tyypillistä kirkon ja kuninkaan kamppailu ylimmästä vallasta.
· Maaomaisuudesta tärkeää à läänityslaitos syntyi.


2. Keskiajan yhteiskuntajärjestelmä
· Feodaalilaitos syntyi 800-luvulla osin heikon luontoistalouden seurauksena.
- Hallitsija osti alamaisten uskollisuuden suurtiloilla eli läänityksillä.
- Vastineeksi lääninherrat antoivat sotilaansa hallitsijan käyttöön.
· Suurtilojen omistajista lääninherroja, joilla kartanot.
· Lääninherroilla omat alavasallinsa, jotka olivat heille suoraan uskollisia.
· Maaomaisuudesta muotoutui ajan kuluessa perinnöllinen.
· Säätyjako syntyi: aatelisto, papisto, porvaristo+talonpojat = kolmas sääty.
· Lisäksi turpeeseen sidottuja maaorjia.
· Sääty määritteli ihmisen aseman yhteiskunnassa. Säädyillä eri tehtävät ja velvollisuudet.
· Kirkko opetti säätyjärjestelmän olevan Jumalan tahto.


3. Keskiajan sääty-yhteiskunta (kaavio)
· Talonpojat työskentelivät kartanon mailla. Vastineeksi he antoivat lääninherralle työsuorituksia ja maan antimia.
· Talonpoika ei omistanut maata, vaan linnanherra
· Kartanoista omavaraisia talouden keskuksia.
- Kylillä yhteiset viljelymaat Sarkaviljely.


4. Elinkeinot
· Maatalous keskiajalla pääelinkeino.
· 1000-luvun tienoilla maanviljelys alkoi tuottaa paremmin.Taustalla ilmaston lämpeneminen, viljelymenetelmien parantuminen: rautatyökalut, hevonen vetoeläimeksi härän tilalle, viljelyalan kasvu.
· Ristiretkien myötä uusia viljelykasveja (esim. sokeriruoko, durumvehnä, riisi, sitrushedelmät).
· Sadot usein epäonnisia: säävaihtelut, lannoituksen vähyys, huonot viljelymaat. Seuraus: maatalouden tuottavuus oli alhainen.
· Läntisen Euroopan väkiluku uudelleen kasvuun Rooman vallan ajoista 1000-1300 –l välillä.
· Euroopan väkiluku vuonna 1000: 36 miljoonaa, vuonna 1300: 80 miljoonaa, vuonna 1350: 60 miljoonaa (ruton jälkeen).
1. kääntöaura/pyöröaura
2. siirtyminen kaksivuoroviljelystä kolmivuoroviljelyyn
3. ilmaston lämpeneminen


5. Kauppa
• Kaupankäynti pitkään paikallista Länsi-Euroopassa Rooman hajoamisen jälkeen.
- 1000-luvulla kauppa alkoi kasvaa.
- 1200-luvulta alettiin siirtyä hitaasti vaihdantataloudesta rahatalouteen.
• Ei elinkeinovapautta.Kauppaa käytiin hallitsijan luvalla.
• Kaupankäynnin pelisäännöt syntyivät: pankit, lainat, vekselit, osakeyhtiöt.
• Genova ja Venetsia Aasian ja Euroopan välisen kaukokaupan linkkejä.
- Aasiaan vietiin: puuta, rautaa, viljaa.
- Aasiasta tuotiin: silkkiä, posliinia, mausteita.
• Itämeren alueella Pohjois-Saksan kaupunkien muodostama Hansaliitto (= Pohjanmeren ja Itämeren kaupunkien kauppaliitto) johtavaksi kauppavallaksi.
• Hansa välitti Pohjois-Euroopan myyntituotteet: puu, terva, turkikset merkittävimmät.


6. Kaupungit
• 1000-luvun tienoilla kaupan kasvu, kaupunkien elpyminen. Vain kaupungeilla oli oikeus käydä ulkomaankauppaa.
• Vuonna 1000 Euroopassa 100 kaupunkia, vuonna 1300 yli 3000.
• Isoimmissa Euroopan kaupungeissa 50 000 – 100 000 asukasta.
• Kaupungit ensin lääninherrojen alaisuudessa. 1200-luvun lopulla lähes kaikilla kaupungeilla oli itsehallinto.
• Kauppa ja käsityö porvarien hallussa.
• Porvareilla omat ammattikunnat eli killat. Killan tehtävät: ammattialan laadun ja hintojen valvonta sekä elinkeinon suojelu.
• Kaupunkien johdossa porvareista muodostettu raati ja pormestari.
• Kaupungin ympärillä muurit, ulkona maanviljelijät.
• Kaupunkien ongelmana jätehuolto viemäriverkostojen puuttuessa. Kulkutaudit tavallisia kaupungeissa.
Krakovan keskiaikainen kaupunki


7. Maaseutu
• Tärkein tuotantoyksikkö kartano. =suurtila + talonpoikaisviljelykset.
• Maa jaettu sarkoihin, kirkolla osa.
• Omavaraistalous =kaikki tuotettiin itse
• Luostarit sekä sivistyksellisiä että taloudellisia keskuksia. Luostareilla maaomaisuutta, viljelivät ja myivät eri tuotteita.


8. Musta rutto 1347-49
• Syynä lisääntynyt kaukokauppa ja yhteydet Aasian kansoihin.Eurooppalaisilla ei vastustuskykyä. Arviolta 1/3 eurooppalaisista sai surmansa.
• Puhtauden merkitystä torjunnassa ei ymmärretty. Taudin uskottiin leviävän ilman välityksellä.
• Erityisesti kaupungit alttiita rutolle väestötiheyden vuoksi.
• Ruttoepidemian seuraukset: viljan ja muiden elintarvikkeiden hintojen lasku, kaupan ja kaupunkien taantuminen.
• Ruton lisäksi Euroopassa muitakin ongelmia:
o Ilmaston kylmeneminen 1300-l >>
o Toistuvat sisäiset ja maiden väliset sodat.
• Talouden taantuminen niin Euroopassa kuin muuallakin.


9. Tekniikka ja keksinnöt
• Keskiajan hajanainen Eurooppa oli monessa asiassa jäljessä arabeja ja kiinalaisia.
- Taito valmistaa valurautaa kulkeutui Kiinasta Eurooppaan keskiajan lopulla.
• Kiinalaisten keksintö kompassi arabien välityksellä Eurooppaan.
- Tuulimylly. Tuulienergiaa käytettiin mm. kutomakoneisiin ja sahaukseen.
• Silkinvalmistuksen salat Eurooppaan 500-luvulla jKr.
• Keskiajalla laivanrakennustekniikka kehittyi, mikä edesauttoi kaupan kasvua. Vahvempia ja isompia laivoja, joihin mahtui paljon kauppatavaraa. (esim. koggi).
• Muita keskiajan keksintöjä mm. ruuti, tykki, kello, silmälasit. Paperinvalmistus keksittiin Kiinassa, taito Eurooppaan 1100-luvulla.
• Kiinalaiset keksivät myös kirjanpainamisen, Euroopassa Gutenberg keksi irtokirjasimet. Alettiin siirtyä käsin kopioinnista (luostarit) painettuihin julkaisuihin.
• Seuraukset: painotuotteiden hintojen lasku, isommat markkinat, kaupallinen toiminta käyntiin.
- Luku- ja kirjoitustaidon yleistyminen edesauttoi taidon leviämistä.
keskiaikaiset aseet


10. Nainen keskiajalla
• Asema ja elämä riippui siitä, mihin yhteiskuntaluokkaan oli syntynyt.
• Määritelmä miehen kautta: naimisiin pääsemistä odottava tytär, sitten miehen vaimo ja sitten jonkun miehen äiti ja jos selvisi hengissä monista synnytyksistään ja elämän vaikeuksista hän oli miehensä leski.
- Lesket ainoa naisryhmä, joka oli itsenäinen, holhouksesta ja valvonnasta vapaa.
• Miehen vaihtoehto saattoi olla myös luostarin suojissa maailmasta erossa vietetty elämä.
http://bit.ly/1pgjqd7

Oppimispäiväkirja

3.9.2014 Opin tänään asiaa antiikin Kreikasta, kuten Ateenan yhteiskuntarakenteen.
Lisäksi opin Antiikin Kreikan vienti sekä tuonti asioita.


18.9.2014 Käsittelimme tänään tunnilla keskiaikaa: Keskiaika alkoi Rooman kukistuttua. Keskiaika oli takapajusta ja synkkää aikaa: hygienia oli huonoa, yhteiskuntaluokka erot suuria, nälkävuodet olivat yleisiä, taudit riehuivat ja ihmisten elämä oli turvatonta. Keskiajalla vallitsi feodaalilaitos eli läänitys laitos, jossa yläluokat antoivat maata ja saivat vastineeksi uskollisuutta (mm. sotilaita). Kansa eli lähes kokonaan maataloudesta, mutta mm. kaupungeissa asuneet porvarit saattoivat myös perustaa tehtaita tai harjoittaa käsitöitä. Aluksi maan viljely tuotti huonosti ja kauppa oli paikallista, mutta uusien keksintöjen myötä maanviljelyn tuotto parani ja kaupaa alettiin käydä myös mm. Aasian kaukomaiden kanssa. Sieltä saatiin taas lisää keksintöjä kuten silkin valmistus, valurauta, ruuti (Sodankäynti alkoi kehittyä), paperi, kompassi ja kirjan painanta. Gutenbergin keksittyä irtokirjaimet kirjojen leviäminen Euroopassa alkoi. Itämeren kauppaa alkoi hallitsemaan kauppaliitto nimeltä Hansaliitto. Huonon hygienian vuoksi taudit olivat yleisiä ja varsinkin 1300 -luvulla riehunut rutto tappoi paljon ihmisiä.

24.9. Teollistuminen

Opin tänään seurauksia teollistumisesta kuten se, että teollistumisen takia väkiluku kasvoi.
Naisen asema parani ja Suomi oli ensimmäinen maa Euroopassa joka antoi naisille äänioikeuden.

III Välimeren talousalue antiikin aikana

1. Yleistä


• Korkeakulttuurin syntyä edistivät leuto ilmasto ja hyvät purjehdusolot. Lähi-idän sivistysperinne siirtyi Välimeren alueelle mm. kauppayhteyksien välityksellä.


• Välimeren alue oli yhtenäinen liikenteellisesti, kielellisesti ja kulttuurisesti. Yhdistävät tekijät: rannikkopurjehdus, tiet, kreikan kieli, tavat, uskonnolliset käsitykset.


• Luonnonolosuhteet Kreikassa ja Roomassa erilaiset.


• Kreikka koostui kaupunkivaltioista ja siirtokunnista. Rooma laajeni kaupunkivaltiosta imperiumiksi, joka alisti Välimeren alueen hallintaansa, myös Kreikan.


• Kreikkalainen sivistys säilyi ja välittyi Rooman imperiumin jälkeiselle Euroopalle.


- Kreikalla ja Roomalla siten sama kulttuuritausta ---> antiikki.






2. Kaupunkivaltiot (polis)


• Pienet kaupunkivaltiot (=kaupunki + lähialue) tyypillisiä antiikin Kreikalle.


• Ateenan yhteiskuntarakenne:


• vapaat kansalaiset. Keskittyivät politiikkaan ja kulttuuriin. 40 000


• metoikit. Harjoittivat kauppaa ja käsityötä. Rajoitetut oikeudet. 20 000


• orjat. Ei oikeuksia. 300 000


- naiset ja lapset. 140 000


- koko väestö. 500 000






3. Talous


• Kreikan talous perustui merenkulkuun ja kauppayhteyksiin


• Kreikan tuonti: viljaa, kalaa, puuta ja metalleja.


• Vienti: oliiviöljyä, marmoria, villaa, viiniä, savi- ja metalliesineitä.


• Hopeakaivokset + orjat ilmaisena työvoimana. Vahva talouden perusta tieteille ja taiteille.


• 400-luvulla eKr. Ateenasta Välimeren alueen taloudellinen keskus. Ateenalla oli oma pankki. Laurionin hopeakaivos tuotti vaurautta.


• Aleksanteri Suuren jälkeen 300-luvulla eKr. idän ja lännen yhteydet lisääntyivät. Ns. hellenismi. Hellenismi


• Välimeren markkinoille norsunluuta Afrikasta, silkkiä Kiinasta, puuvillaa Intiasta, mattoja Persiasta. Egyptistä pellavaa, papyrusta, lasia, vehnää.






3.1. Orjuus


• Tärkeä asema antiikin Kreikan taloudessa.


• Orjien tehtävät vaihtelivat yhteiskunnallisen hierarkian laidasta laitaan. Esim. maatyöläinen, valtion virkamies, palvelija.


• Orjia hankittiin ryöstämällä, ostamalla ja sodissa. Orjan hinta määräytyi markkinatilanteen ja ammattitaidon perusteella.


- orjuus antiikin kreikassa





4. Luonto


• Vuoristoista, vähän viljelysmaata suhteessa väestönkasvuun, luonnonvarojen tuhlaus.


• Luonnolliset viljelymaat vähenivät pian. Seuraus: raivattiin peltoja kukkuloiden rinteiltä.


• Liikalaiduntaminen, kasvien köyhtyminen.


• Metsien hakkuu kiihdytti eroosiota.


• Suuri siirtolaisuuden kausi 750 – 550 eKr.


• Liikaväestö purkautui siirtokuntiin. Syyt: viljelysmaan väheneminen, viljelijöiden velkaantuminen kaupunkivaltioiden väliset taistelut.






5. Rooman nousu ja tuho


5.1. Menestystekijät


• Maantieteellinen sijainti.


• Kaupankäynti. Yhteinen raha.


• Huippuarmeija (legioonat).


• Tehokas ja joustava hallinto.






6. Yhtenäinen valtakunta


• Yhtenäisyyden perustekijät


• Valloitetut maat luokiteltiin suhteessa emämaahan seuraavasti:


• Liittolaiset (Italian kansat)


• Provinssit (maakunnat)


• ”Kaikki tiet vievät Roomaan”.


• Tiestö rakennettiin armeijan tarpeisiin.


• Rooman laki ja Rooman kansalaisuus merkittäviä yhdistäviä tekijöitä valtakunnan alueella asuville.






7. Rooman valtiontalous


• Tulot ja menot


• Provinssien verotus


• Sotasaaliit


• Orjakauppa


• Valtion maatilat ja kaivokset


• Valtionmonopolit


• Maatalous oli antiikin Rooman pääelinkeino.


• Valloitukset toivat Roomalle lisää viljelysmaata ja orjia työvoimaksi.


• Kaukokauppa käyntiin valtakunnan laajentumisen myötä 100-luvulla eKr.


• Roomalaiset valloittivat vähitellen koko Välimeren kauppa-alueen.


• Rooma kykeni rakentamaan yhtenäisen markkina-alueen.


• Kauppa ja käsityö keskittyivät kaupunkeihin, joita roomalaiset perustivat valloittamilleen alueilleen lisää.


• Roomasta imperiumin talouselämän keskus. Ostia tärkeä satamakaupunki.






8. Antiikin Rooman yhteiskunta


8.1. Orjuus


• Rooman talous perustui orjiin. Orjia saatiin valloitussotien myötä.


• Olivat ilmaista työvoimaa, mikä laski vapaiden viljelijöiden palkkoja.


• Kuuluivat familiaan eli perheeseen yhdessä kotijumalien ja klienttien kanssa.


• Roomalaisten suhtautuminen orjuuteen käytännöllistä.






9. Rooman ympäristöongelmat


• Italian viljelykäyttöön sopiva alue väheni pian riittämättömäksi kasvavan väestön ruokkimiseen.


• Luonto alkoi köyhtyä, esim. metsien hakkaamisen seurauksena.


• Laiduneläimet kiihdyttivät eroosiota.


• Italian viljelijät keskittyivät viiniköynnösten ja oliivipuiden kasvattamiseen.


• Työttömyyttä, jonka seurauksena köyhät viljelijät muuttivat kaupunkeihin.


• Viljaa alettiin tuoda Pohjois-Afrikasta, Egyptistä ja Sisiliasta.






10. Naisen asema


• Nainen oli koko elämänsä miespuolisten sukulaistensa tai aviomiehensä holhouksen alainen.


• Rooman naisilla antiikin Kreikan naiseen verrattuna enemmän oikeuksia.


• Naisia mm. tehtaanomistajina, sihteereinä, opettajina, käsityöläisinä, kauppiaina.


• Vaikutusvalta ja omaisuudet kulkivat samoissa ylimyssuvuissa.


• mm. keisari Augustus sääti lakeja, joilla suosittiin suurperheitä.


• Avioerot yleistyivät keisariajalla.





11. Teknologia


• Antiikin aikana tehtiin monia keksintöjä mutta niitä ei sovellettu tuotantoon.


• Teknisiin parannuksiin ei ollut motivaatiota, koska ne eivät olisi hyödyttäneet työntekijöitä.


• Maatiloilla perinteinen kesannon ja viljelyn vuorottelu.






12. Miten Rooman valtakunta pysyi koossa erilaisista osistaan huolimatta?


• Maakuntien eriarvoinen kohtelu.


• Maakuntien virkamiehet omasta maasta.


• Paikallisia tapoja ei tukahdutettu, elleivät olleet uhka.


• Legioonien turva, ja uhka.






13. Miksi valtakunta heikentyi?


• Toistuvat valloitukset à rajojen puolustus hyökkääviä kansoja vastaan à legioonien perustaminen.


• Kapinoinnin lisääntyminen reuna-alueilla.


• Armeijasta tuli epäluotettava.


• Siirtyminen paikalliseen verottamiseen.


• Rahan arvon alentaminen jalometallipitoisuutta alentamalla.


• Ammattipakko.


• Köyhtyminen, suurtilalliset hyötyivät.


• Viljamäärät vähenivät.


• Talous taantui, epidemiat tappoivat väestöä.


• Heimojen hyökkäykset à meritiet ja maantiet vaarallisiksi.


• Kansainvaellukset, (germaanit)à yhteiskunnallinen turvattomuus, muutot.


• Jatkuvien ongelmien vuoksi pääkaupunki siirrettiin Konstantinopoliin v.330.


• Rooman viimeinen keisari syrjäytettiin v.476.





• Bysantista tuli idän ja lännen risteys niin kaupan kuin kulttuurin alalla.